Hautajaiset

Jokainen kirkon jäsen saa kristillisen hautaan siunaamisen. Vainajalla on oikeus kristillisiin hautajaisiin, vaikka osa omaisista ei haluaisi siunausta. Myös kirkkoon kuulumaton voidaan siunata hautaan, jos omaiset sitä pyytävät ja jos tämän ei tiedetä olevan vainajan vakaumuksen vastaista.

Vainajan oma toive hautajaisista on tärkeä. Hän voi kirjoittaa toiveensa esimerkiksi Hautajaissuunnitelma – minun toiveeni -lomakkeelle. Lisätietoa löytyy evl.fi-sivustolta: Hautajaissuunnitelma

Kun läheinen kuolee, omaisille voidaan pitää pieni hartaushetki. Se voidaan järjestää kotona tai esimerkiksi sairaalan kappelissa. Hartaushetken voi pitää sairaalapappi.

Hartaus antaa mahdollisuuden pysähtyä ja käsitellä surua. Voit olla rauhassa omien ajatustesi kanssa tai jutella papin ja läheisten kanssa. Omaiset voivat myös halutessaan nähdä vainajan ennen hautausta. Tilanteessa on mukana joku sairaalan henkilökuntaan kuuluva tai sairaalapappi.

Lisätietoa surusta ja sen käsittelystä löytyy evl.fi-sivustolta: Surusta ja kriisistä voi selviytyä

Hautaan siunaaminen tai tuhkaus tehdään vasta, kun hautauslupa on saatu. Lääkärin on ensin todettava kuolema ja kirjoitettava kuolintodistus. Hän antaa hautausluvan omaisille.

Hautajaisia voi alkaa suunnitella jo ennen hautausluvan saamista. Kannattaa ottaa yhteyttä sen seurakunnan seurakuntatoimistoon, jonka jäsen vainaja oli. Siellä sovitaan siunaustilaisuudesta sekä varataan pappi ja kanttori.

Jos vainaja halutaan haudata toiselle paikkakunnalle, otetaan yhteys sen paikkakunnan kirkkoherranvirastoon/seurakuntatoimistoon.

Lain mukaan vainaja tulee haudata ilman aiheetonta viivytystä. On myös vainajaa kohtaan kunnioittavaa, että hautajaiset saadaan järjestettyä kohtuullisen ajan sisällä, mielellään parin viikon sisällä kuolemasta.

Kaikilla on oikeus tulla haudatuksi kotiseurakunnan hautausmaalle. Hautausmaalle voidaan haudata myös kirkkoon kuulumaton.

Hautausmailla on sekä arkku- että uurnahautapaikkoja. Monilla hautausmailla on myös alue, jonne tuhkan voi sirotella.

Pyynnöstä vainaja voidaan haudata uskonnollisesti neutraalille tunnustuksettomalle hauta-alueelle.

Hautapaikka varataan seurakunnan seurakuntatoimistosta tai hautaustoimiston kautta. Hautapaikan hinta riippuu seurakunnasta ja hautaustavasta. Hinta voi olla kalliimpi, jos vainaja oli toiselta paikkakunnalta. Hautaamiseen liittyviä kustannuksia ovat muun muassa arkku tai uurna, hautapaikka, muistotilaisuus sekä hautamuistomerkki. Hautaus kuuluu papin tehtäviin, hänelle ei tarvitse maksaa.

Hautajaisten järjestämiseen saa apua ilmaiseksi seurakunnasta. Siksi kannattaa ensin ottaa yhteyttä vainajan seurakuntaan.

Jos haluaa, hautajaisiin liittyviä palveluja voi ostaa myös yksityiseltä hautaustoimistolta. Hautaustoimistosta tilataan yleensä arkku ja tarvittaessa uurna sekä vainajan kuljetukset.

Jos omaisilla on vaikeuksia kustannusten kanssa, kunnan sosiaalitoimi voi myöntää hautausavustusta.

Hautamuistomerkki voi olla esimerkiksi kivi, risti tai veistos. Sen hankinnalla ei ole kiire. Kiven voi tilata kiviveistämöltä tai hautaustoimistosta. Seurakunnilla on ohjeistuksia ja sääntöjä esimerkiksi muistomerkin koosta ja ulkonäöstä, joita tulee noudattaa. Tarkempia ohjeita saat olemalla yhteydessä seurakuntaan. Hautamuistomerkki ei ole pakollinen.

Jos et halua omaa muistomerkkiä, vainajan nimen voi laittaa hautausmaan yhteiselle muistoseinälle.

Hautaa täytyy hoitaa, esimerkiksi leikata nurmikko ja poistaa kuihtuneet kukat. Kesällä haudalle voi istuttaa kukkia. Hautaoikeuden haltija vastaa haudan hoidosta. Hän on omaisten valitsema henkilö.

Jos hauta jää hoitamatta pitkäksi aikaa, hautausmaan pitäjä voi aloittaa ns. kuulutusmenettelyn, jonka perusteella hauta voidaan ottaa seurakunnan käyttöön, jos sitä ei annetussa määräajassa kunnosteta.

Monet muistavat läheisiään viemällä kynttilän haudalle etenkin pyhäinpäivänä ja jouluna. Ympäristöystävällisin vaihtoehto on käyttää lyhtykynttilää tai LED-kynttilää.

Miten aloitan järjestelyt?

Ota ensin yhteyttä:

• oman seurakunnan seurakuntatoimistoon,
• päivystävään pappiin tai
• hautaustoimistoon.

Tilaisuudesta saa tehdä vainajan näköisen ja kunnioittaa hänen toiveitaan.

Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa

• kirkossa, siunauskappelissa tai sairaalan kappelissa
• haudalla
• muussa sovitussa paikassa

Pappi toimittaa siunauksen.

Poikkeuksena muun kristillisen yhteisön pappi voi siunata, jos vainaja on sitä selvästi toivonut ja asiasta sovitaan kirkkoherran kanssa.

Ennen hautajaisia pappi tapaa omaiset.

Keskustelussa voi:

• puhua kuolemasta ja surusta
• sopia käytännön asioista
• kertoa papille vainajan elämästä (siunauspuhetta varten)

Kanttorin kanssa sovitaan musiikista.

• Arkku on yleensä alttarin edessä, pääpuoli alttariin päin.
• Tilaisuus alkaa usein urkumusiikilla.
• Kukkatervehdykset lasketaan arkun läheisyyteen usein alkumusiikin jälkeen
• Pappi lausuu alkusiunauksen ja johdantosanat.
• Rukoillaan ja luetaan Raamattua.
• Pappi pitää puheen, jossa muistellaan vainajaa.
• Varsinainen siunaaminen tehdään seisten: pappi laskee hiekkaa arkun kannelle, sanoo vainajan nimen ja siunaussanat.

Kukat

• Arkulle voi laittaa yhdestä useaan kukkalaitetta.
• Kukkien lasku voi olla alussa, lopussa tai vasta haudalla – käytännöt vaihtelevat.
• Kukkien laskun yhteydessä voi sanoa kiitoksen tai muistosanat.

Kantaminen ja saatto

Jos hautaus on heti siunauksen jälkeen:

• Arkku kannetaan loppumusiikin aikana ulos.
• Kantajia tarvitaan tavallisesti kuusi, vähintään neljä. Paikat sovitaan etukäteen.
• Arkku kannetaan jalkopää edellä saattovaunuun.
• Saattoa johtavat pappi ja suntio, heidän perässään arkku, jonka perässä kulkevat lähimmät omaiset ja muu saattoväki.

Haudalla suntio ohjaa arkun laskemisen ja haudan peittämisen kannella.
Kukat viedään haudalle, haudalla voidaan laulaa virsi, ja joku omaisista voi kutsua muistotilaisuuteen.

Jos vainaja tuhkataan:

• Arkku jää paikoilleen kirkkoon tai se viedään takaisin ruumishuoneelle tai saatetaan ruumisautoon siunaustoimituksen jälkeen.
• Kukkien viemisestä haudalle sovitaan seurakunnan kanssa.
• Yksittäisiä kukkia voi ottaa mukaan muistotilaisuuteen.

Hautajaisiin pukeudutaan siististi ja yleensä tummiin vaatteisiin. Jos tummia vaatteita ei ole, niin se ei ole este hautajaisiin osallistumiselle. Tärkeintä on vainajan kunnioittaminen.

Jos vainaja on toivonut värikästä tai arkista pukeutumista, vainajan toiveita voi noudattaa.

• Muistotilaisuudessa muistellaan vainajaa yhdessä.
• Pappi ja kanttori voivat olla mukana, jos niin toivotaan.
• Kutsu voidaan antaa henkilökohtaisesti, hautajaiskutsun mukana tai kuolinilmoituksessa.
• Paikka voi olla seurakunnan tila, koti tai esimerkiksi ravintola.

Muistotilaisuuteen voidaan laittaa muistopöytä. Pöydälle voi laittaa valkoisen liinan, kynttilän, vainajan kuvan, kukkia ja hänelle tärkeitä esineitä.

Muistotilaisuuteen ei ole pakollista kaavaa. Ohjelmassa voi olla esimerkiksi:

• muistoja ja puheita
• virsiä tai muuta musiikkia (sovitaan etukäteen)
• kahvi- tai ruokatarjoilu

Saapuneet adressit ja osanotot voidaan lukea tai niiden sijaan joku omainen kiittää osanotosta.

Tilaisuuden lopuksi joku omaisista kiittää osallistujia. Halutessa kiitos voidaan julkaista lehdessä tai lähettää kiitoskortit.

Järjestelyt aloitetaan ottamalla yhteyttä hautaustoimistoon tai vainajan kotiseurakunnan seurakuntatoimistoon. Seurakunnan kanssa sovitaan siunauksen ajankohdasta ja paikasta (Karinaisten, Pöytyän, Oripään tai Yläneen kirkko). Siunaus haudalla on myös mahdollinen. Siunaus voidaan järjestää myös esimerkiksi sairaaloiden kappeleissa. 

Seurakuntatoimiston kautta varataan siunauksen toimittava pappi ja kanttori sekä sovitaan heidän mahdollisesta osallistumisestaan muistotilaisuuteen. Pappi ottaa yhteyttä omaisiin. Hänen kanssaan sovitaan siunaustilaisuuden yksityiskohdista.  Kanttorin kanssa sovitaan siunaustilaisuuden musiikista, kuten esimerkiksi alku- ja päätössoitoista sekä virsistä.

Hautapaikkana voidaan käyttää sukuhautaa tai uutta hautapaikkaa, jota voidaan käydä katsomassa yhdessä seurakuntamestarin kanssa. Hautausmuotoina ovat arkkuhautaus tai tuhkaus. Haudalla olevan muistokiven siirrosta sovitaan etukäteen seurakuntamestarin kanssa. Seurakuntamestarin kanssa sovitaan myös haudan havutuksesta.

Muistotilaisuutta voidaan viettää esimerkiksi seurakuntataloilla. Omaiset voivat halutessaan tilata tilaisuuteen pöytäliinat kyseisen kirkkoalueen seurakuntamestarilta tai kysyä vuokraamista pitopalvelulta. Omaiset laittavat liinat pöytiin ja ottavat pois tilaisuuden päätteeksi.

Hautausjärjestelyistä voidaan sopia, vaikka hautauslupaa ei vielä olisikaan. Lääkärin allekirjoittama hautauslupa lähetetään sairaalasta suoraan seurakuntaan.

Sanomakellot ovat vanha tapa ilmoittaa seurakunnan jäsenen kuolemasta. Kellojen soitosta käyvät selville sekä vainajan sukupuoli, että ikä. Vanhan soittotavan mukaan miespuolisen vainajan soitto aloitetaan isolla kellolla, naispuolisen ja lapsen pienellä kellolla. Kummassakin tapauksessa soitto alkaa niin monella yksittäisellä lyönnillä, kuinka monta vuosikymmentä vainaja oli elänyt. Seuraavaksi soitetaan pikkukellolla vuosikymmenen jälkeiset yksittäiset vuodet. Soitto jatkuu kellojen vuorosoitolla noin viisitoista minuuttia ja päättyy aloituskellon soittoon (iso tai pieni). Sanomakelloja soitetaan arkisin klo 10–16 välillä. Ajankohdasta sovitaan seurakuntamestarin kanssa.

Kantajat siirtävät arkun ruumishuoneelta kirkkoon puoli tuntia ennen siunaustilaisuuden alkua. Seurakuntamestari opastaa kantamisessa. Arkun kantajana tulisi olla kuusi henkilöä (miehiä tai naisia). Vaihtoehtoisesti hautaustoimiston henkilökunta siirtää arkun kirkkoon ja kirkosta pois.

(virsikirjan liiteosassa ”Hautaan siunaaminen”)

• alkumusiikki
• kukkalaitteiden lasku
• virsi
• raamatunluku
• puhe
• siunaussanat
• (musiikkia)
• esirukous
• Isä meidän -rukous ja Herran siunaus
• virsi
• saattomusiikki

Kukkalaitteet voidaan laskea myös siunaustilaisuuden lopussa tai haudalla. Siunaustilaisuuden jälkeen saattoväki hakee kukat ja vie mukanaan haudalle. Tuhkauksessa omaiset voivat viedä halutessaan kukat mukanaan muistotilaisuuteen tai tulevalle hautapaikalle.

30      Maa on niin kaunis    
146    Rauhan saivat pyhät Herran
249    Pois kirkas suvi kulkee ja syksyyn kypsyy maa
275    Mä elän laupeudesta ja armon antimista
276    Jeesuksesta laulan, Jeesuksesta vaan
332    Herraa hyvää kiittäkää
338    Päivä vain ja hetki kerrallansa
341    Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta
377    Sun haltuus, rakas Isäni (usein haudalla)
388    Jeesus, johdata tiemme kulkua
396    Käyn kohti sinua, oi Herrani (tunnetaan myös nimellä Sua kohti Herrani HLV)
397    Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa
408    Joutukaa, sielut, on aikamme kallis
498    Nyt kulkee halki korpimaan
499    Jumalan kämmenellä
517    Herra, kädelläsi asua mä saan
548    Tule kanssani, Herra Jeesus
555    Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on
571    Jo joutui armas aika ja suvi suloinen
600    Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
620    Sen suven suloisuutta toivossa katselen
631    Oi Herra, jos mä matkamies maan 
632    Nyt ylös, sieluni, mullasta nouse tästä
917    Rukouksen liekki (säkeistöt 1, 5-7)
923    Silmäni aukaise
941    Vehnänjyvä nukkuu
970    On aika (iltavirsi, joka sopii erityisesti pienen lapsen siunaamiseen)
971    Maan korvessa kulkevi
977    Pyhän kaupungin porteista.

Virsikirjassa on oma osasto hautauksiin ja siihen kuuluvat virret 242-249.  
Lisäksi virret 604-632 kuuluvat osastoon kuolema ja iankaikkisuus.
Virret 917-977 virsikirjan lisävihkossa.

Arkku kannetaan kirkosta saattomusiikin ja kirkonkellojen soidessa. Seurakuntamestari ja pappi johdattavat saattueen haudalle. Arkku lasketaan hautaan (seurakuntamestari opastaa kantajia). Hauta peitetään kannella, jonka päälle kukat lasketaan. Useampia kukkalaitteita voidaan laskea samaan aikaan. Hautaan lasku päättyy usein virteen. Haudan peittämisestä huolehtii haudankaivaja.

Hautaustoimisto toimittaa uurnan seurakuntaan ja ilmoittaa siitä omaisille. Omaiset voivat myös noutaa uurnan itse ja tuoda mukanaan uurnanlaskupäivänä. Omaiset ottavat yhteyttä seurakuntatoimistoon ja sopivat uurnanlaskupäivästä. Pyydettäessä pappi ja/tai kanttori voivat tulla mukaan uurnanlaskuun. Omaiset laskevat uurnan hautaan ja voivat halutessaan peittää haudan.

Omaiset järjestävät muistotilaisuuden. Omaiset ja ystävät voivat muistella vainajaa ja ohjelmassa voi olla myös virsiä ja muuta musiikkia. Usein myös adressit luetaan muistotilaisuuden aikana. Pappi ja kanttori voivat auttaa ohjelman laatimisessa. Muistotilaisuus aloitetaan yleensä tarjoilulla ja ruokavirrellä tai -rukouksella. 

Muistotilaisuuden ollessa seurakunnan tiloissa, seurakuntamestari nostaa ennen siunausta lipun suruliputukseen (lippu puolitangossa). Siunauksen jälkeen omaiset nostavat lipun täyssalkoon. Muistotilaisuuden jälkeen omaiset laskevat lipun.

Siunauspäivää seuraavan sunnuntain (tai muun omaisten kanssa sovitun sunnuntain) jumalanpalveluksessa muistetaan kuollutta seurakunnan jäsentä ja hänen omaisiaan esirukouksessa. Tällöin on tapana, että omaiset osallistuvat jumalanpalvelukseen, jossa vainajan muistoksi sytytetään kynttilä. Tämän kynttilän sytyttää joko omainen tai seurakuntamestari. 

Pyhäinpäivän jumalanpalveluksessa kirkoissa (kirkkoalueittain: Karinainen, Pöytyä, Oripää, Yläne) luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Heille sytytetään muistokynttilät.

Arkkuhautauksen kustannukset koostuvat haudan avauksesta ja peittämisestä, kunnostuksesta ja hautapaikkamaksusta, mikäli sukuhautaa ei ole. Tuhkauksen kustannukset vaihtelevat sen mukaan sirotellaanko tuhka vai haudataanko uurna muistolehtoon tai arkkuhautapaikkaan. Sotaveteraaneille ja sotainvalideille hautapaikka sekä hautauksesta aiheutuvat kulut ovat maksuttomia. Tarkempia kustannuksia voi tiedustella seurakuntatoimistosta tai Pöytyän seurakunnan sivulta hautausmaksut

Diakoniatyöntekijää tai pappia voi pyytää kotikäynnille. 
Seurakunta järjestää säännöllisesti sururyhmiä omaisensa menettäneille.